maanantai 29. syyskuuta 2014

Viikonloppu Helsingissä



Istun Tallink Superstarissa matkalla kohti Tallinnaa. Takana on superhuippu viikonloppu, joka starttasi jo torstaina freshmen partyilla!

Ennen siirtymistä viikonlopun tapahtumiin, haluan kuitenkin kertoa huipusta kirjastokokemuksesta! Ajan joka päivä bussilla ohi Tallinnan Kansalliskirjastosta. Mun on pitkään pitänyt käydä tsekkaamassa se, mutta en oo saanut aikaiseks. Keskiviikkona satuin kuitenkin pyörimään lähistöllä ja mulla oli hetki joutilasta aikaa, joten kävelin sisään. Sain rekisteröityä mun kirjastokortin ja lainasin jopa ekan kirjan. Kirjasto on ihan valtava! Siellä on monta kerrosta ja myös historiallisia esineitä. Kirjan lainaaminen on vähän hasardia. Täytin pienelle paperilapulle kirjan nimen sekä tsekkasin netistä sen hyllypaikan ja kiikutin lapun tiskin takana istuvalle neidille. Vartin päästä kirja tuotiin mulle. Kyseessä on muuten Salingerin Catcher in the Rye. Päätin vähän sivistää itseäni. Oon päässyt tähän mennessä puoleen väliin ja kirjaa on tosi kiva lukea, vaikka pelkäsin että englanninkielisen kaunokirjallisuuden lukutaito on päässy ruostumaan lukion jälkeen. 






Sitten siihen viikonloppuun. Ekat viralliset freshmen partyt järkättiin tosiaan Patarei Merekindlus -vankilassa. Paikalla oli ainakin Facebookin mukaan yli tuhat ihmistä! Ja meno oli kyllä sen mukanenki. Jonotin ikuisuuden "baaritiskille" (joka oli teltta vankilan pihassa) ja jouduin myös käyttämään kyynärpäitäni. Illan viiletessä siirryttiin sisätiloihin joraamaan. Oli melkoiset reivit. Sain myös siideriä tai kaljaa niskaani ja biletin tukka tahmeana. Oli ihan huippusiistiä kyllä olla bailaamassa parhaiden luokkakavereiden kanssa! 

Perjantaina pistin kamat kasaan ja suuntasin ah niin tuttuun Tallinnan satamaan. Kävin ostamassa kavereille viemisiä, hyppäsin laivaan ja seilasin Helsinkiin. Saavuin perille illan jo pimetessä ja rakas Jesse kävi hakemassa mun kamat satamassa ja heittämässä mut Kallioon. Kävellessäni rakkaiksi käyneitä Kallion katuja tuntui etten olisi ollut päivääkään poissa Helsingistä. Mun aivot ei oikeen käsittäny, asunko mä oikeesti Tallinnassa vai Helsingissä. Sinänsä hupaisaa, mun ensimmäinen "kulttuurishokki" iski vasta kun ekan kerran tulin Helsinkiin, ei suinkaan Tallinnassa. Ei sillä, mulla on hyvä fiilis ja viihdyn Tallinnassa, mutta on Helsinkikin mulle niin rakas. Nautittiin Empun kanssa Helsingin yöelämästä, joka tosin oli shokeeraavan kallista Tallinnan autuaan edullisen elämän varjossa. Oli ihana nähdä Jesseä ja Emppua pitkästä aikaa!


Kaatosade yllätti. 


Lauantaina käytiin Annikan ja Erikan kanssa syömässä Fondassa, shoppailemassa ja lopulta mentiin Annikan kanssa röhnöttämään sohvalle ja tuijottamaan voimistelun maailmanmestaruuskisoja. Ei osattu niinkään arvostella itse voimistelua, mutta asut sai tiukkaa kritiikkiä! Oon keräilly univelkaa koko tän ja viime viikon ja perjantai-illan jälkeen alkoi olla veto pois. Voimistelun kattominen kuitenkin ilmeisesti auttoi, sillä lauantai-iltakin meni lopulta älyttömäksi bilettämiseksi. Oli kyllä ihan huikeen kivaa! 

Sunnuntaina otin rennosti, söin äipän ja isin kanssa hyvää kotiruokaa ja kattelin telkkaria (harvinaista herkkua nykyään). Kävin illalla vielä pikaisesti yksillä (limuilla) mutta uni painoi silmiä. 

Tosiaan, nyt istun laivassa hyvin levänneenä ja nautin tästä älyttömän onnellisesta fiiliksestä. Mulla oli aivan huippu viikonloppu ja oli ihana käydä Helsingissä näkemässä rakkaita ihmisiä ja tietty koiria! Aurinko paistaa, syksy on kaunis ja ilma ihanan raikas. Mä saan opiskella Tallinnassa hyvässä koulussa, mielenkiintosta ainetta, ja mulla on mahtavat koulukaverit! Lyhyesti sanottuna, elämä on aika huippua tällä hetkellä. Mä oon todella onnellinen. Mikään ei vois olla paremmin just nyt. 

Loppuun vielä shoppailusaldoa. Ostin tulomatkalla ihanan Snön sormuksen ja korvakorut. Oon myös aivan rakastunu mun River Islandista ostamiini finger top -sormuksiin. Hukkasin torstaina mun rakkaan Ponke's-pipon bussiin ja ajattelin käydä Helsingissä ostamassa uuden. Tummansiniset oli kuitenki loppu, niin myymälästä kuin nettikaupastakin. Mun särkynyttä sydäntä paikkaa kuitenki nyt uus tummansininen Obey-pipo. Kävin vielä ennen laivaan nousua lunastamassa Verkkokaupasta tilaamani valokuvausheijastimen. Kyseessä oli poistotuote ja hintaa oli huikeat kymmenen euroa. Ja miettii kuitenkin kuinka hyödyllinen hankinta moinen on. Ei ollenkaan paha! 





Nyt hyvästä fiiliksestä ja syyssäistä nauttien kohti uutta viikkoa ja lokakuuta! Muistakaa huolehtia hyvinvoinnistanne ja nauttia niistä arkisistakin asioista!

Pus!
:)


Keksin että mun hiukset on niin pitkät, että niitä voi letittää! Auton ajaminen on kanssa parasta (huom. otin kuvan punaisissa valoissa).


tiistai 23. syyskuuta 2014

Viikonloppua odotellessa!

Tänään on vasta tiistai mutta en malttais odottaa että viikonloppu alkaa! Ja oikeastaan mun viikonloppu alkaa jo torstaina joten ei paha. 

Viime viikonloppu kului rattoisissa merkeissä, sorvin ääressä aamusta iltaan. Meillä oli sekä lauantaina että sunnuntaina Basics of AV production -tunnit, kumpaisenakin päivänä aamukymmenestä kutakuinkin neljään-viiteen iltapäivällä. Sanomattakin selvää, että hiukan väsytti. Eihän sitä osannut perjantai- ja lauantai-iltana mennä ajoissa kotiin, kun kaveritkin lähti ulos. Vaikka viikonloppu ei ollutkaan erityisen rentouttava, tunnit oli tosi mielenkiintoisia! Opeteltiin ihan kädestä pitäen niin valojen, mikrofonin, nauhurin ja videokameran käyttöä. Tutustuttiin myös savukoneeseen ja kamera-ajokiskoihin. Hitto ne oli painavat, ne kiskot! Päällimmäisenä mieleen jäi kaiketi, että kaikki varusteet on ihan älyttömän kalliita ("- - and remember, this is very expensive.") ja että sähkölaitteet voi sulaa tai räjähtää… Sellasta. Huomasin, että itselle oli mieluisinta kameran näpelöinti ja äänityslaitteet. Valot ja muut sähkölaitteet sai mut vähän hermostuneeksi. Joku muu saa hoidella niitä. Mutta opin myös sen, että hoiti mitä hommaa tahansa, kaikki pitää tehdä täydellä sydämellä ja huolellisesti. Parempi katsoa kuin katua. Ensinnäkin, jos mokaa hommansa, se tietää paljon lisähommia myös kaikille muille projektin kanssa työskenteleville. Toisekseen, kaikki laitteet on todella kalliita.










Savukoneen testausta





21st Century

Meininki oli aika väsynyttä
Ihana Harri leipo meille muffinseja! <3

Ennen tämän viikon kuulumisia palailen pikaisesti viime viikon tapahtumiin. Keskiviikkoiltana juteltiin luokkakavereiden kanssa Facebookissa ja päätettiin lähteä keskustaan yksille, ihan vaan keskiviikon kunniaksi. Sovittiin että tavataan kello kahdeksan Hobujaamalla, joten kokoonnuimme paikalle yhdeksän pintaan. Oltiin tylsiä ja mentiin Foorumissa sijaitsevaan Cubanitaan istuskelemaan, koska siellä oli happy hour ja kaikki drinksut "Osta yksi, saat kaksi" -periaatteella. Kuinka sellaiseen paikkaan voi mennä "yksille", kun tarjoilija kantaa sulle kaksi juomaa väkisinkin. Drinkit oli kivan värikkäitä ja päästiinkin pian juhlatunnelmaan, eikä maltettu lähteä ollenkaan kotiin. Lähdettiin keskustasta vielä jatkamaan iltaa vanhaan kaupunkiin Kelm-nimiseen pubiin. Kelm on todella underground-hipster-mestojen aatelia. Kelmin kaikkein perimmäisessä nurkassa istui sekalainen joukko ihmisiä ja sekalainen kasa soittimia ja varmastikin heidän soittamassaan musiikissa oli joku yhteinen rytmi, mä en sitä vaan löytänyt. Kaikenkaikkiaan, oikein viihtyisä paikka ja erityismaininta ystävällisestä palvelusta!

Keskiviikon look ja Macin nude huulipuna!
Perinteinen selfie Cubanitan vessassa
Salaattia alkupalaksi...

…ja drinkkejä jälkkäriksi!





Taiteellinen kuva Sintijan kanssa Kelmissä

Kelmin "lippu"

Sunnuntai-illaksi koulun jälkeen oltiin varattu porukalla koulun elokuvasali meidän käyttöömme. Ideana oli katsella meidän luokkalaisten aikaisempia tuotoksia, ennen BFM:ää. Ilta sujuikin leppoisasti, nautiskeltiin viiniä ja katseltiin niin taiteellisia, hauskoja kuin pelottaviakin lyhäreitä. Ilta loppui oikeastaan kesken, sillä meidän piti poistua jo kymmeneltä koulun tiloista. Mutta suunnitelmissa on järkätä toinen samanmoinen pian, sillä monella jäi leffat näyttämättä!



Eilen ja tänään ei oo oikeastaan tapahtunut mitään erityistä. Heräsin aamulla, menin kouluun, tulin kotiin, tein ruokaa, katsoin leffaa ja niin pois päin. Koulu on edelleen aika rentoa, tosin nyt on parit kotitehtävät vielä rästissä. Sää kääntyi tällä viikolla ihan superjäätäväksi, ja mun nigerialaiset ja venezuelalaiset kaverit on raukat ihan kylmissään. Tosin niin on kaikki muutkin. Sataa ja tuulee ja on vaan ihan älyttömän viileä. Tänään tein onneks ison kattilallisen parsakaali-sinihomejuustokeittoa, se lämmittää kivasti kun tuuli ulvoo nurkissa. Oon huomannut että jo tässä kuukauden aikana mun ruoanlaittotaidot on kehittyny älyttömästi! Pitää ottaa niin moni asia huomioon, kuten uunittomuus, mikrottomuus, hyvä säilyvyys, opiskelijabudjetti ja tietty terveellisyys. En enää niinkään suunnittele etukäteen mitä kokkaan, vaan menen kauppaan katselemaan mikä on halpaa tai tarjouksessa. Oon oppinut kehittelemään reseptejä itse mulle sopivammiksi. Esimerkiksi viime viikolla totesin, että Virossa ei käytetä ruokakermaa, joten korvasin sen maidolla ja kananmunalla. Ja tulos oli oikeastaan parempi kuin kermalla. Haasteita aiheuttaa yhä kakkuhyllyjen ohittaminen kaupassa, mutta kyllä tää tästä. Yksi asia johon en myöskään ole vielä tottunut, on kaukana keskustasta asuminen. Kaksi kertaa päivässä mua ärsyttää istua (tai useimmiten oikeastaan seisoa) bussissa 15-20 minuuttia, mummojen tönittävänä. Sain viime viikolla mun ilmaisen bussikortin, mutta silti. Jos kaverit kysyy kaljalle ex tempore, mulla menee lähemmäs tunti päästä mihinkään ihmisten ilmoille. Pitänee ruveta ihan toden teolla etsimään sitä asuntoa. En vaan raaskis muuttaa täältä, kun tää on niin halpa. 

Visual Composition -tunnilla




Meille havainnollistettiin lamppujen käyttöä

Välituntimeininkejä

Päästä keksitty resepti. Sairaan hyvää!

Mamman tuomat Putin-juustot

Ajattelin tässä lähiaikoina tehdä postauksen siitä, kuinka päädyin hakemaan Tallinnaan opiskelemaan ja millainen oli hakuprosessi, mitä käytännön asioita piti hoitaa ja niin edelleen. En tiedä kuinka moni tätä blogia oikeastaan lukee, mutta mulle saa esittää kysymyksiä, jos joku asia kiinnostaa erityisesti! Muutenkin saa antaa palautetta ja esittää toiveita, mistä haluaisit kirjoitettavan. 


Ihanat inttipojat bussissa



Shoppailuja

Kylmä hrrr. Hiukset on kasvanu älyttömästi!

Tosiaan, viikonloppua odotellessa! Torstaina on luvassa freshmen-party, joka järkätään Patarei Merekindlus(?) -vankilassa. Sinne on tulossa ilmeisesti reilusti yli tuhat ihmistä, ja DJ:t on tietty paikalla. Saas nähdä millaset kekkerit ne on. Perjantaina on vapaapäivä ja otan suunnaksi rakkaan Helsingin! Ihana nähdä Suomi-kavereita ja käydä kotosalla, vaikka elämä Tallinnassa on myös leppoisaa.

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Arki rullaa

Heissulivei! Pahoittelut tästä piiiitkästä hiljaisuudesta. Oon aika huono päivittelee tätä blogia ja sanonpahan vaan, ei oo hirveästi ollut ylimäärästä aikaa istuksia koneen ääressä. Mutta nyt ilahdutan teitä taas postauksella ja toivottavasti saan seuraavan kirjotettua nopeammin!


Arki on tosiaan lähtenyt rullaamaan ihan omalla painollaan. Koulu on toistaiseksi aika rentoa, kursseja kun ei ole kovin montaa ja kotitehtäviä ei juuri ole. Tänään oli niinkin rankka päivä, että makasin säkkituolissa puoltoista tuntia Performance Skills -tunnilla. Se on muuten hauska kurssi. Meidän opettaja on hieman ikääntyneempi herrasmies, joka pistää itsensä likoon joka tunti, että me oppilaat uskallettaisiin myös hieman irroitella. Yleensä näillä tunneilla me saadaan joku tehtävä, joka me käydään vuorotellen esittämässä kameran pyöriessä. Tarkoituksena on harjoitella äänenkäyttöä ja yleisesti esiintymistä yleisölle. Esimerkiksi tänään me oltiin kuvitteellisessa työhaastattelussa, jossa meidän piti esittää kotona tehty päästä keksitty CV. Opettaja on tosi kannustava mutta antaa myös suoraa palautetta. Toinen mun lempparikursseista on Sound Recording. Ensimmäisellä luennolla katottiin pätkä elokuvasta ja käytiin läpi, mitä kaikkia ääniä siinä oli käytetty, sekä mitä jätetty pois. Oon oppinut tosi paljon äänten käytöstä elokuvissa sekä ihan yleistietoa äänestä (fysiikkaa, jee). Maikka on myös tosi kiva! Valokuvauskurssi Visual Composition on myös kiva, tietty. Meidän opettaja todella tuntee valokuvaamisen salat ja on tosi kärsivällinen! Meillä oli kotitehtävänä ottaa maisema- ja henkilökuvia erilaisissa valaistuksissa. Menin tunnilla luokan eteen näyttämään mun kuvia ja joka kuvasta opettaja löysi jotain hyvää sanottavaa. Kaiken kaikkiaan, koulunkäynti on tosi kivaa ja motivoivaa!

Kuvamateriaalia kuvausreissulta Visual Composition -kurssia varten

Oli kivempi heitellä leipiä ku kuvata



Koulumatkalla Kerttulin kanssa

Sumu huii

Oon myös saanut ison liudan kivoja kavereita! Meiän AV Media -porukka on ku yhtä suurta perhettä. Käydään aina vähän sekalaisessa porukassa syömässä hypärillä tai koulun jälkeen, joko luokkalaisten, muiden kurssikavereiden tai vaihtareiden kanssa. Eilen käytiin porukalla Baltijaamin viereisellä venäläisellä torilla, josta saa vihanneksia ja hedelmiä suht edullisesti. Kyseiseltä torilta löytyy myös kirpparihenkisesti kaikenlaista neuvostoaikaista tavaraa sekä yleishyödyllistä roinaa. Harmi etten tajunnut ottaa kuvia, ehkä joku toinen päivä! Viikonloppuna tutustuttiin myös 2. vuoden opiskelijoihin, jotka jako meille hyödyllisiä vinkkejä ja samaistuivat meidän turhautumiseen, kun tää opintojen alku on ollut yhtä hässäkkää. Viihdyn myös asuntolassa ihan hyvin, vaikka tilanpuute turhauttaa ja viereisestä huoneesta kuuluu sillon tällön laulua myöhään yöllä tai aikaisin aamulla (tai yleensä sekä että). Kaikki naapurit on tosi kivoja ja aina on seuraa bussimatkalla kouluun tai kotiin.

Pääasiassa elämä hymyilee, varsinkin viime päivinä kun sää on ollu ihan uskomattoman kesäinen, on voinu viilettää T-paidassa ulkona! Kaikki meidän koulussa on tosin saanu jonku ilkeen flunssan, joka mullakin on jatkunu jo melkeen viikon. Että kannattais ehkä pohtia tätä T-paita-aspektia vielä…

Toissapäivänä ei elämä niinkään hymyillyt. Olin aamulla lähdössä kouluun ja meinasin napata kotiavaimet matkaan kun totesin, että niitä ei löydy mistään. Pengoin koko huoneen ylösalaisin ja melkeen myöhästyin koulusta, mutta ei avaimia missään. Yritin kuumeisesti miettiä, mihin olisin voinut ne tunkea, päädyin lopulta olemaan sataprosenttisen varma, että olin sunnuntaina illalla tullut ne kädessä kotiin. Olin koko päivän koulussa ihan älyttömän ahdistunut ja itku kurkussa. Tuli ekaa kertaa myös koti-ikävä. "Miksen oo Helsingissä, siellä ei ois haitannu et oon hukannut avaimet." Päästyäni asuntolalle kävin lainaamassa Kalevilta (landlord) vara-avaimet ja pengoin huoneen vielä kertaalleen. Lopulta löysin ne typerät avaimet sängyn alta. Suuri kivi vierähti sydämeltä. Jälkeenpäin mietin, miksi ihmeessä otin noin suuren ahdistuksen jostain avaimista. Hei haloo. Avainten hukkaaminen nyt ei oo kovin vakava asia. Kai se on sitäkin, kun kaikki on muutenkin uutta ja jännää, niin vastoinkäymiset tuntuu moninkertasilta. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Tänään matkalla bussipysäkiltä asuntolalle yritin napsia vähän fotoja mun asuinympäristöstä. Tossa ihan vieressä on pieni, likainen lammikko, jonka ohi kävelen joka päivä. Yleensä kävelen siitä jonkun kanssa tai mulla on napit korvissa. Tänään pysähdyin ensimmäistä kertaa kolmen viikon aikana oikeasti katsomaan, mitä tuo lätäkkö pitää sisällään. Oon muutamia kertoja nähnyt papparaisen tai pari siinä kalastamassa, mikä on aina vähän mua huvittanut, koska eihän tollasessa vesilämpäreessä voi kaloja olla. Katseltuani tarkemmin lammikkoa, totesin sen kuhisevan elämää! Ensimmäisenä huomasin pikkukalat, jotka sai veden suorastaan kihisemään, niin paljon niitä polskutteli aaltojen alla. Aikani seurattuani kaloja huomasin jonkun elukan uivan lammen poikki. Sehän oli rotta. Erittäin pullea, pieni ja söpö rotta. Yritin napata kuvaa talttahampaasta kun huomasin, että niillähän on valtaisa kommuuni lammen rannoilla. Rotta toisensa perään kulki mun ohi, juurikaan piittaamatta ihmisestä. Kaikkea sitä.

Ankkoja

Rotta pulikoi



Taiteellinen kuva asuntolasta

Kaikenlaista tapahtumaa on mahtunut viime viikkoihin, ja en ala nyt jaaritella niistä sen tarkemmin. Sen sijaan saatte alempana ihailla epämääräistä kuvakollaasia, joka toivottavasti kiteyttää mun arjen täällä Tallinnassa. Mainitsemisen arvoinen juttu tosin oli se, kun äippä ja iskä kävi moikkaamassa mua viikonloppuna. Vietin yhden yön meidän veneellä Tallinnan satamassa ja nukuin mun rakkaiden koirien kanssa! Käytiin myös syömässä ja vietettiin kivaa perheaikaa. :)

Tosiaan, näihin kuviin ja tunnelmiin!

Isi kävi korjaamassa pyörän! <3

Joku Barack-tyyppi kuvitteli et se on Amerikan presidentti ja sulki koko kadun 15 minuutiksi niin, et myöhästyin koulusta. 

Labor ja superhalvat shotit koeputkissa!

Labor

Red Emperor

Muljautin nilkkani ja se turpos...

Selfieitä löyty kännykästä paljon

Piritan rannalla luokkakavereiden kanssa

Aamupalaselfie

Kyllä äiti, olen shoppaillut

Käytiin vanhassa kaupungissa afrikkalaisessa ravintolassa, ihan syntisen hyvää sapuskaa! Suosittelen!

Perus aamuruuhka ratikassa, hyvä ku sisään mahtuu

Juhon parvekkeella (taas)

Yhdellä tunnilla saatiin katella itseämme kameran läpi. Bongaa Krista!

Hukkasin mun sateenvarjot ja kastuin

Kauhia sumu. Myöskin kaunis maisema meidän huoneen ikkunasta.

Lisää sumua

Perus välitunti

Tallinnan yössä vaihtareiden kanssa

Suzie tilas meille vähän shotteja

Olin tosi kipeä ja naapurihuoneen nigerialainen kävi hieromassa muhun niin vahvaa mentholmömmöä, että itketti

Yö rakkaimman vieressä <3

Tallinnan satamassa

Lisää selfieitä!

Kotinurkilla

Oli tylsää joskus ja manipuloin kuvia

Editointikurssilla. Apple <3

Kävin rei'ittämässä itteäni, 13€ per reikä (tragus ja rook)

Aamuruuhka asuntolan käytävän ikkunasta

Niitä aamuja kun en hukkaa avaimia ja ehin tehdä kunnon aamupalan

Lounaalla puistossa, nuudelia jeee!



Tämän päivän tehokas tunti säkkituolissa