Reeniä reeniä, sekä alkuvuoden kuulumisia

Huhheijaa!

// Translation coming later. Maybe. Or not. 

Kuvat on jälleen iPhone-laatua koska oon niin laiska kuvaamaan. Tsorge!

Yök lunta kylmää märkää tulee.

Raahauduin juuri salilta kotiin. Bodypump loppui puoli tuntia sitten ja yhä puskee hikeä. En voi myöskään sanoa, että tuolla liukkaassa lumihangessa tarpominen olisi millään tavalla helpottanut oloa. 

Tunnin alkua odotellessa.

Hommasin vuoden lopulla salikortin Reval Sportille, vanhassa kaupungissa sijaitsevalle kuntosalille. Kortti on aina kuukauden kerrallaan voimassa, hintaan ei sisälly mitään jäsenyysmaksuja ja salilla sekä uimahallissa saa käydä ihan niin paljon kuin lystää. Hintaa kuukauden jäsenyydellä on viitisenkymmentä euroa. Puntille en itse oikein uskaltaudu, en oikein tietäisi mitä tehdä ja se on aina ihan täynnä lihaksikkaita miehiä ihailemassa hauiksiaan ja kiskomassa painoja. Ei sinne uskalla mennä. 

Salakuvausmatskua BFM:n salilta, mutta mun salilla on ihan sama meininki!

Ryhmäliikuntatunneilla sen sijaan viihdyn paremmin kuin hyvin. Erityisesti Bodypumpista on tullut mun suosikki. Nyt olen vihdoin oppinut minkälaisilla painoilla mun kannattaa tehdä ja on kiva huomata, että kerta kerralla painoja voi aina pikkuhiljaa lisätä. Reval Sportin ryhmäliikuntatuntien ohjaajat on tosi ihania ja energisiä. Mun lemppariohjaaja on nimeltään Kaur, oikein kivan näköinen nuori mies. Kaurin tunnit on jotenkin aina täynnä tekemisen meininkiä! Jos sekoaa kuvioissa, Kaur vilauttaa kannustavan hymyn ja osoittaa sormella, mihin suuntaan seuraavaksi jatketaan. Tämä ihana ohjaajamme soittaa aina hyvää musaa ja laulaa mukana Cascadan biiseissä. Kaur olet ihana!

Kaur <3

Siim on personal trainer ja yksi ohjaajista. Nää pahvikuvat ympäri salia on hiukka hämmentäviä.

Joululoman jälkeen kävin uusimassa jäsenyyteni ja oon nyt käynyt ahkerasti pumppailemassa. Viime viikolla saldoksi tuli neljä kertaa ja tämän viikon tunneista on jo yksi takana. Nyt oon tosin sen verran poikki, että huomenna yritän raahautua venyttelytunnille. Oon ihan älyttömän laiska venyttelemään ja aamulla reidet kankeina aina kiroan, että olisi pitänyt uhrata edes vartti venyttelylle. 

Pari sanaa motivaatiosta. Tänään oli niitä päiviä, kun ei olisi todellakaan huvittanut lähteä salille. Aloin katsoa Siltaa Netflixistä ja olisi ollut niin mukava jäädä sohvalle löhöämään ja tuijottamaan tietsikan ruutua. Vietin aamupäivän tekemällä Introduction to Sociology -kurssin kokeen ja siivoamalla kotia. Kerttuli piipahti kanssa pikaisesti kotona, ennen kuin palasi viettämään lomaansa Suomeen. (Voisit tulla jo takaisin, täällä sohvannurkassa on vähän yksinäistä ilman sua!) Iltapäivällä voimat loppui ja kirosin, että miksi piti mennä varaamaan se Bodypump-tunti. Otin itseäni kuitenkin niskasta kiinni, heitin treenikamat niskaan ja lähdin tarpomaan salille. Lämmittelin hetken juoksumatolla ennen tunnin alkua ja tuntui, ettei kroppa vaan tahdo lähteä liikkeelle. Purin hammasta ja puuskutin ja hetken päästä olo helpottui. Niin se aina menee, että lopulta kun saa veren kiertämään ja lihakset lämpiämään, liikkuminen onkin ihan kivaa. Nyt on ihan älyttömän hyvä fiilis! Kotimatka tosin kesti hiukan tavallista kauemmin, sillä kyykkysarjojen jälkeen reidet pani hanttiin ja oli suorastaan tuskaa liukastella tuolla märässä lumessa. 

Vaikka välillä ei huvittaisi lähteä salille, musta tuntuu pahalta olla menemättä, kun oon salikortistani kuitenkin maksanut aika ison summan rahaa. Toisekseen, tiedän että treenin jälkeen (ja jo sen aikana) tulee ihan sairaan hyvä olo! Viime viikolla matkalla salilta kotiin olin niin kaikissa hormonihöyryissä, että teki mieli vaan tanssia ja laulaa keskellä katua. Saatoin pari tanssiaskelta ottaakin. Nyt erityisesti kun ei olisi ollenkaan huvittanut lähteä, on älyttömän kiva fiilis että ryhdistäydyin ja kävin vähän hikoilemassa. Saa jotenkin hyvällä omallatunnolla laiskotella loppuillan. 

Tämä meneillään oleva fitnessbuumi on kirvoittanut paljon keskustelua urheilusta, liikunnasta, ruokavaliosta ja tavoitteista. Monet tekee paljon töitä tavoitellessaan urheilullista ja lihaksikasta kroppaa ja aiheesta kirjoitetaan paljon, erityisesti blogeissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Oon joskus miettinyt, että pitäiskö oikeasti hankkia joku saliohjelma tai pari personal trainer -käyntiä ja ottaa raudan pumppaaminen tosissaan. Oon kuitenkin tullut siihen tulokseen, että mulle liikunta ja urheilu on erityisesti hyvän fiiliksen lähteitä. Totta kai haastan itseäni jatkuvasti ja piiskaan itseäni kovempiin tuloksiin, mutta en mä tahdo treenata verenmaku suussa ja yrjö kurkussa. Joinain päivinä mulle riittää, että nousee kevyt hiki pintaan ja treenin jälkeen vois lähteä vielä vaikka lenkille. Toisina päivinä tahdon vetää itseni niin piippuun, että pukkariin pääsy vaatii ponnisteluja. Tärkeintä on, että treenistä jää hyvä fiilis, niin sinne salille viitsii lähteä seuraavanakin päivänä. Mulla ei oo aikaa miettiä, mikä olisi ihanteellinen treenaustapa ja ruokavalio lihasmassan kasvatukseen. Uskon, että kun pitää hauskaa ja treenaa hyvällä mielellä, ne kaivatut tulokset tulee ihan itsellään. En viitsi elää elämääni tuijottaen peiliin tai vaa'an lukemiin. Mulle tärkeintä on se, kun rinta- tai kyykkysarjan loppupuolella puren hammasta yhteen enkä luovuta, vaikka lihaksia polttaa, ja tunnin loputtua voin taputtaa itseäni olalle ja sanoa että "Hyvin vedetty, Krista!" 

Hitot mistään ruokavalioista, tää on parasta! Viron ruokakauppojen parhaita antimia on kyllä maitotuotteet.

Paras aamupala: Kaurapuuroa, kanelia, fariinisokera ja omenaa.

Päätin yks ilta syödä aamupalaruokaa, koska oon aikuinen ja voin.

Netflixistä muuten, jos kiinnostaa hyvät sarjat niin voin ihan täysillä suositella Orange Is The New Black -sarjaa kaikille! Katsoin tokan tuottarin loppuun joku aika sitten ja oikein harmittaa, ettei ole enempää tarjolla. Se on ihan älyttömän hyvä sarja, äärettömän koukuttava ja näyttelijävalinnat on osunut jotenkin ihan nappiin! Erityisesti pidin siitä, että lähes jokaiseen hahmoon perehdyttiin yksityiskohtaisesti sarjan edetessä. OITNB on todella hyvin käsikirjoitettu ja kuvattu, kannattaa tsekata!

Muita alkuvuoden kuulumisia. Mut on pitänyt kiireisenä muun muassa meidän Final production -leffan kuvaaminen. Tehtiin tosiaan pienimuotoista dokumenttia Tallinnassa sijaitsevasta Premia-jäätelötehtaasta ja jäätelöstä ylipäänsä. Tänään oli projektin deadline ja eilen lopputulosta katsoessani olin tosi tyytyväinen. Leffa ei valitettavasti tule julkiseen jakoon, mutta lähetän sen ilomielin eteenpäin, jos ketään vaan kiinnostaa. Mulla oli tosi hyvä tiimi, tehtiin sujuvasti yhteistyötä ja kaikki antoi panoksensa projektiin. Meillä on ollut ihan sairaan hauskaa, kun ollaan kuvattu meidän dokkaria. 

Kuvaaja eväineen, teemaan sopivasti

Käytiin perjantaina vanhassa kaupungissa juhlimassa parin mun luokkakaverin synttäreitä kulttuuriklubi Kelmissä. Kelm on mukava paikka, vähän ahdas, mutta baarimikot on tosi ystävällisiä ja siellä on aina kiva meininki. Jos satut Tallinnaan, kannattaa käydä tsekkaamassa! Päätin vähentää radikaalisti alkoholinkulutustani tänä vuonna ja oli mukava huomata, että ilmankin on tosi hauskaa. Huomenna on vielä yksi koe ja Final production -leffojen katselua, minkä jälkeen meillä on pienimuotoinen lomanpätkä ennen seuraavan semesterin alkua. Suunnitelmissa on muun muassa käydä Tartussa, mutta saa nähdä. Suunnitelmat on aina suunnitelmia. 

Picture we sent to Aiste!

No jos nyt yhden ottais...

Nyt avaan Netflixin hyvällä omallatunnolla hyvän ja toimeliaan päivän jälkeen!

Rattoisaa viikkoa jokaiselle!