Viikon kuulumisia

Hellurei taas. Viime postauksesta on alle viikko ja mulla on jo hirveesti kirjotettavaa! Niin paljon asioita on ehtinyt jo tapahtua… Olen pahoillani, postaus tulee olemaan pitkä, koska en jaksa kirjoittaa joka asiaa erilliseen postaukseen.

Koulu

TIISTAI

Tiistaiaamuna meidän orientaatiohässäkkä jatku melko samanlaisena kuin maanantaina. Meille kävi esittäytymässä erilaisia tahoja, joiden puoleen voi opiskelijana kääntyä, kuten Career and Counselling centre ja Student Union. Luennon lopuksi meillä piti myös olla Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry:n esittely, mutta yhteyshenkilö ei saapunutkaan paikalle. Luennon jälkeen sain vihdoin rekisteröityä itelleni tunnukset meidän kurssijärjestelmään, ÕIS:iin (Studies information system). Seuraavaksi meille pidettiin luento sopeutumisesta uuteen kulttuuriin. Se oli tosi hyödyllinen ja kiintoisa, vaikka muutos Suomesta Viroon ei järin hurja olekaan. Mutta voi sitä täälläkin kai saada kulttuurishokin? Luennoitsija oli virolainen, joka on asunut vuosia ulkomailla. Hän kertoi saavansa eräänlaisen kriisin/kulttuurishokin joka kerta, kun muuttaa muualle. Ja monille Etelä-Euroopasta tai vielä kauempaa tuleville pohjoisen tuleva talvi ja pimeys voi olla aika shokeeraava. Vaan mikäs meidän suomalaisten täällä etelässä!

Luennon jälkeen palloiltiin yliopistolla meidän mediaporukalla. Tai saattoi siinä olla muidenkin alojen opiskelijoita, tosi vaikea pysyä kartalla kuka opiskelee mitäkin ja kuka on vaihtari ja mistä kukin on tänne tullut! Niin paljon uusia naamoja. Käytiin kaupan kautta hakemassa syötävää ja juotavaa ja mentiin Juhon kämpille hengailemaan. Juho asuu ihan keskustassa tosi makeessa kattohuoneistossa kolmen muun kanssa. Mäkin haluan sen oman asunnon… Joku kiva hipsterkämppä Kalamajasta jostain puutalosta vois olla kanssa aika söpö. Tosiaan, siinä me istuskeltiin iltaa ja juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Jossain vaiheessa keskustelu yltyi niin kiivaaksi, että oli vaikea saada puheenvuoroa ja meteli oli myös aika kova. Olin tosi väsynyt joten päätin lähteä ajoissa kämpille vähän rauhottumaan ja tekemään ruokaa. Kämppiksetkin oli kotosalla.

Maisema Juhon partsilta

Juhon penthouse-kämppä

Illalla kun oltiin jo käyty Kerttulin kanssa nukkumaan, käytävästä rupes kuulumaan kauhea melu! Menin kurkkaamaan mitä tapahtuu, ja hirveä lössi jengiä seisoskeli siellä. Joku tyttö huikkas mulle että "Hei, meil on bileet! Tuu tänne!" Nappasin avaimet mukaan ja menin katsomaan, mitä oikeen tapahtuu. Ja tosiaan, siellä käytävän toisessa päässä oli bileet. Joku vaihtareista asuu isossa asunnossa, johon mahtu helposti 20-30 henkeä seisoskelemaan. Siellä oli jopa parveke! Hengailin hetken "bileissä" yökkärissä ja villasukat jalassa, mutta pian painelin vihdoin pehkuihin.

KESKIVIIKKO

Keskiviikkoaamuna heräsin ensimmäistä kertaa virkeänä ja levänneenä. Kerttuli nyt taas paineli kasin aikaan salille, mä sain itteni vasta ysin jälkeen edes ylös sängystä. Kai munkin pitäis ruveta urheilemaan… Aamupalan ja meikkailujen jälkeen lähdettiin Kerttulin kanssa kohti vanhaa kaupunkia. Tavattiin siellä meidän saksalainen kaveri Thea ja muutama espanjalainen ja lähdettiin jollekin kirpparihenkiselle torille juna-aseman läheisyyteen. Pyörittiin siellä jonkin aikaa ja espanjalaiset shoppaili talvikenkiä itselleen. Torilta lähdettiin takaisin vanhaan kaupunkiin syömään. Löydettiin kiva pubityylinen, keskiaikaishenkinen ravintola. Lautasellinen hirvikeittoa maksoi kaksi euroa, tuoreet porkkana- ja pinaattipasteijat euron. Se keitto oli ihan jäätävän hyvää!

Kahden euron hirvikeitto

"Can I get a spoon?"
"We don't have any spoons. You have to carry your own weapons at all times!"

Keskiviikkona käytiin Kerttulin kanssa myös vihdoin hoitamassa EU/EEA Citizens Right of Temporary Residence -rekisteröinti pois alta. Täytettiin pari lomaketta ja ensi viikolla saadaan noutaa meidän eestiläiset henkkarit. Rekisteröintitoimistolta Kerttuli suuntasi johonkin omiin menoihinsa ja mä menin pikaisesti pyörähtämään River Islandissa Virukeskuksessa. Ehkä mun lempparikauppa! Ostin pois laukun jota olin himoinnut jo heinäkuusta saakka ja matkaan saattoi tarttua myös täydellinen ruutupaita ("I'm a lumberjack and I'm okay…"). 

<3

Shoppailtuani kipaisin käymään asuntolalla syömässä ja vaihtamassa vaatteet ja suuntasin kohti yliopistoa. Luvassa oli BFM:n (Baltic Film and Media School, mun koulu, jee!) leffailta, eli näytettiin neljä näyttämisen arvoista lyhäriä vuosien varrelta, siis BFM:n opiskelijoiden tekemiä. Yksi elokuvista oli pärjännyt hyvin kansainvälisillä filmifestareilla ja saanut kaiketi palkintojakin. Ja se oli kyllä hyvä! Leffa kertoi pojasta, joka syötti isänsä työsalkusta löytämiään aineita rotalleen. Rotta sai yliluonnollisia voimia ja lopulta tappoi kaikki. Jokaisen lyhärin jälkeen elokuvan tekijä vastaili meidän esittämiin kysymyksiin. Edellä mainitun lyhärin isä kertoi hankkineensa eläintarhasta kuolleita rottia ja täyttäneensä ne itse, netistä löytämillään ohjeilla, koska täytetty rotta näytti paremmalta kuin pehmolelu. Eli tässä hommassa voi todella laittaa itsensä likoon, jos haluaa… Lyhärit ja vierailijat antoivat kivasti osviittaa siitä, mitä meillä on edessä tulevina kolmena vuotena. Leffat kirvoitti myös ankaraa keskustelua, niin meidän BFM-jengissä kuin muidenkin aineiden opiskelijoiden kesken.

Leffojen jälkeen mentiin Kerttulin ja Thean kanssa Thean kämpille Karu-asuntolaan kokkaamaan. Ensin ajateltiin tehdä perunakeittoa, sitten Kerttuli keksi laittaa siihen kalaa, ja voilá, meillä oli kalakeittoa. Yllättävän halvalla saatiin ainekset isoon kattilalliseen tosi hyvää kalakeittoa! Asuntolan keittiössä hengaili myös muutama turkkilainen ja espanjalainen opiskelija ja meillä oli oikein viihtyisää.

Siinä hengaillessamme vaihtareiden kanssa meille selvisi, että illalla järkättäisiin jotkut Erasmus-bileet. Vaikka en vaihtari olekaan, päätin silti tunkea mukaan. Mentiin aloittelemaan johonkin toiseen asuntolaan, jonka käytävällä istui valtava lauma espanjalaisia. Asuntolalta lähdettiin vanhaan kaupunkiin Club Müntiin, jossa varsinaiset bileet järkättiin. Kyseinen klubi oli aivan tupaten täynnä, lämpötila ehkä 40°C ja musa tosi kovalla. Kaikki juomat maksoi euron ja baaritiskille oli koko ajan jonoa. Mutta hauskaa oli, en voi kieltää. Tapasin niin paljon uusia naamoja etten jaksa edes yrittää muistaa kaikkien nimiä. Väsyttyämme bailaamiseen napattiin muutaman G4S:läisen kanssa taksi alle ja tultiin kotiin. Taksimatka maksoi 7€, mistä itse maksoin euron. Eli eipä ollut turhan kallis ilta!

Dints dints

TORSTAI

Torstaiaamuna nukuin vaihteeksi autuaan pitkään. Tai yritin nukkua, sillä ensin kämppikseni Fumi lauloi niin kovalla äänellä, että se kuului mun huoneeseen saakka. Sen jälkeen palohälyttimet pärähti soimaan. Menin käytävään katsomaan, mitä tapahtuu. Näytti hassulta, kun jokaisesta ovesta kurkkasi joku ulos. Kellekään ei tullut mieleen, että voisi oikeasti olla tulipalo ja että pitäisi kenties poistua rakennuksesta. Yksi tyttö meni sitten kysymään toimistosta, mitä oikein tapahtuu. Kuulemma noin vain käy silloin tällöin… Seeelvä. Vietin aamupäivän ja alkuiltapäivän siivoillen ja tehden ruokaa.

Iltapäivällä tapasin Alexin yliopistolla ja käytiin syömässä. Pyörittiin hetki koululla, napattiin Jyri ja muutama muu matkaan ja suunnattiin jälleen vanhaan kaupunkiin. Istuskeltiin eka Von Krahlissa ja myöhemmin osallistuttiin Red Emperorissa Pub Quiziin. Ei taidettu voittaa… Lähdin vikalla bussilla asuntolalle puolenyön aikoihin.

Psykedeelinen vessaselfie

Von Krahlin vessa

Von Krahl

PERJANTAI

Oltuani 24/7 ihmisten kanssa päätin ottaa itselleni hieman aikaa ja menin käymään Kristiinessä kauppakeskuksessa, jossa on muun muassa Prisma. Pyöriskelin kauppakeskuksessa, ikkunashoppailin ja nautin omasta, hyvästä seurastani hetken. Tein myös kunnon ruokaostokset Prismassa, ensimmäistä kertaa täällä Tallinnassa. Prismassa oli pikakassa ja ajattelin pääseväni nopeammin pois, jos käytän sitä. Vaan mitä vielä, pikakassoilla seisoskeleva myyjä joutui jatkuvasti auttamaan mua, kun se laite ei lukenu viivakoodeja. Että se siitä. Venaillessani bussia pysäkillä joku mummeli tuli selittämään mulle venäjäksi jotain. Yritin ystävällisesti kertoa, etten puhu venäjää, mutta mummilla oli kovasti asiaa, joten annoin sitten vaan selittää.

Astuttuani asuntolan ovesta sisään mun kämppis Fumi (ei hajuakaan miten se kirjoitetaan…) kysyi, haluanko maistaa nigerialaista ruokaa. Yritin kohteliaasti selittää, että aion juuri kokata itse, mutta että voisinhan mä ehkä vähän maistaa. Ja, no, Fumi mätti mulle ison kipollisen jotain taikinan tapasta mössöä, kahta eri kastiketta ja kanaa. Ruoka piti syödä käsin ja se oli tosi sotkusta puuhaa. Mutta myös ihan älyttömän hyvää! Juteltiin niitä näitä nigerialaisesta ja suomalaisesta ruokakulttuurista. Lopulta pääsin kokkaamaan itse. Tein ihan sairaan hyvää intialaishenkistä kana-kookos-wokkia. Fumi seurasi tarkkana koko prosessin ajan mitä mä puuhailin ja kertoi aikovansa itsekin tehdä kyseistä ruokaa joskus. Right.

Ruokalevon jälkeen suuntasin kohti vanhaa kaupunkia, jossa tapasin kavereita. Joukkomme on kasvanut jo suureksi ja mukana pyörii suomalaisten lisäksi saksalaisia, hollantilaisia, venezuelalaisia ja puolalaisia. Lähdimme vanhasta kaupungista Kalamajaan johonkin oluisiin erikoistuneen pubiin, ei mitään hajua paikan nimestä. Olutvalikoima oli tosiaan aika vaikuttava, samoin siidereitä oli paljon erilaisia. Hintataso oli vähän korkeampi kuin mihin täällä on tottunut. Paikka oli tosi viihtyisä, muistutti ehkä vähän Kalasataman Teurastamoa. Istuttiin terassilla myöhään iltaan saakka.

Sorry Suzie, I stole your photo!

Osa meidän porukasta oli aiemmin viikolla tavannut jonkun paikallisen bändin, ja kyseinen bändi oli kutsunut meidät kaikki keikalle tänään. Tsekattuamme kartasta sijainnin ja todettuamme matkan olevan liian pitkä käveltäväksi otimme taksit käyttöön. Taksi jätti meidät oikeaan osoitteeseen, mutta kyseistä baaria ei näkynyt mailla ei halmeilla. Pyörimme monta pitkää minuuttia tyhjähköllä teollisuusalueella ja kysyimme neuvoa muutamaan otteeseen. Lopulta kadulta johti tosi hämärälle, metsäiselle kujalle pieni puinen ovi. Ja päästyämme tämän pusikon löysimme todella baarin, jossa keikka järkättiin. Harmikseni en ottanu kuvia, sillä se oli todella underground mesta. Baari näytti enemmän keskeneräiseltä rakennustyömaalta kuin baarilta ja pientä, pimeää sisäpihaa ympäröi tiheät pöheiköt. Pääsimme sisään baariin hieman halvemmalla kun kerroimme pokelle että "I'm with Paul", haimme rommikolat ja istuskelimme ulkona. Pian myös itse Paul bändeineen saapui paikalle. Ilmeisesti Paulin bändi myös todella esiintyi (pari tuntia ilmoitettua myöhemmin), mutta se meni multa kokonaan ohi, kun uppouduin keskusteluun muiden opiskelijoiden kanssa. 

Löysin mun nimen vessan seinästä

Myöhemmin illalla (yöllä?) lähdimme kävelemään takaisin keskustaa kohti, pyörimme hetken vanhassa kaupungissa ja lopulta päätimme tunkea Juhon pent houseen jatkoille. Söimme, joimme, soitimme kitaraa (mä en soittanut tosin), nauroimme ja juoruilimme melkein aamuun asti, taksin sijaan pääsimme aamun ensimmäisellä bussilla takaisin kotiin. Ihan supermahtavakiva päivä, ilta ja yö!

LAUANTAI

Koska perjantai-iltana tosiaan meni vähän myöhään, nukuin onnellisesti tosi pitkään lauantaiaamuna. Lämmitin edellispäivän ruokaa ja otin rennosti. Iltapäivällä sovittiin myöhäiset lounastreffit eilisen porukan kanssa. Kävimme vanhassa kaupungissa Kompressor(?)-nimisessä mestassa syömässä ihan älyttömän hyviä täytettyjä lettuja. Sen jälkeen haettiin kaupasta parit oluset ja suunnattiin Piritaan viettämään Bonfire nightia. Kyseessä on ilmeisesti joku tapahtuma, jonka ideana on sytyttää kokkoja koko Baltian rannikolle. Jossain päin olisi myös ollut kai joku ihan legit häppeninki ja livemusaa, mutta me väsättiin oma pieni notski rannalle ja ihailtiin auringonlaskua. Seuraan liittyi jossain vaiheessa myös iso lauma Erasmus-vaihtareita, mutta lopulta jäljellä oli taas meidän oma pieni porukka.

Turisteja!!

Ilta oli tosi viileä, mutta nuotion ääressä oli ihanan lämmin. Nyt kaikki vaatteet vaan haisee savulta. Kauhistutettiin myös kreikkalaisia ja venezuelalaisia käymällä puolalaisen Pawelin kanssa uimassa hyisessä meressä. "Yeah, that's common in Finland." Hupaisaa oli myös, kun espanjaiset yritti opettaa kiinalaista sanomaan ärrää, heh. Soiteltiin kitaraa ja laulettiin nuotion ääressä, pimenevässä illassa. Oli myös tosi makeeta, kun rannalla oli paljon pieniä nuotioita ja ihmiset laski taivaalle sellasia lentäviä lyhtyjä, joita on Tangled-leffassa!

Matkalla kotiin juttelin virolaisen taksikuskin kanssa niitä näitä, herra jutteli viroksi, mä vastailin suomeksi, eikä ollut mitään kommunikaatiokatkoksia! Monet muunmaalaset kyselee multa, että ymmärränkö mä viroa suomen pohjalta. Oon nyt jo viikossa oppinu paljon, ja tottahan mä kylttejä osaan lukea ja maalaisjärjellä päätellä, mutta enpä mä voi silti sanoa osaavani. :D

SUNNUNTAI

Sunnuntai oli viikon leppoisin päivä. Käytiin vaihtareiden ja Kerttulin kanssa tsekkaamassa Piritan tv-torni. Kävin Prismassa hakemassa iltapalaa ja tulin kotiin katselemaan leffaa. Voisi vaihteeksi mennä ajoissa nukkumaan.

Vähän vino panoraama tornista

On ollut ihan superi viikko, oon tavannu ihan järkyttävän paljon uusia ihmisiä ja saanu myös hyviä kavereita. Oon nähny Tallinnaa enemmän ku koko elämäni aika yhteensä ja kokenut myös paljon kaikkea uutta ja siistiä!

Öitä!

Kotikulmilla